Yhteistyö ja rohkeat päätökset nousivat keskiöön Länsi-Uusimaan tulevaisuustilaisuudessa Siuntiossa

Keskiviikkona 29.4.2026 Siuntiossa järjestetty Huomisen Länsi-Uusimaan tilaisuus kokosi yhteen alueen päättäjiä, asiantuntijoita ja asukkaita pohtimaan kuntien tulevaisuuskuvaa ja yhteistyön merkitystä nopeasti muuttuvassa maailmassa. Illan keskeinen viesti oli selkeä: ilman tiiviimpää yhteistyötä ja rohkeita päätöksiä alueen potentiaali jää hyödyntämättä.

Tilaisuuden avannut Siuntion kunnanjohtaja Inka Tikkanen korosti puheenvuorossaan avoimen keskustelun ja luottamuksen merkitystä. Hänen mukaansa yhteistyö ei synny itsestään, vaan vaatii aktiivista vuoropuhelua niin kuntien sisällä kuin niiden välillä.

– Meidän on uskallettava keskustella asioista avoimesti ja rakentaa luottamusta. Vain sitä kautta syntyy pohja aidolle yhteistyölle, Tikkanen painotti.

Avauspuheenvuoron jälkeen konsulttiyhtiö More Than Strategy Oy esitteli alueella toteutetun Länsi-Uudenmaan tulevaisuuskuvat -asukaskyselyn tulokset sekä niiden pohjalta rakennetut tulevaisuuskuvat Länsi-Uudellemaalle.

Paneelissa suorat puheet kuntien tulevaisuudesta

Tilaisuuden paneelikeskustelu kokosi yhteen paikallispoliitikkoja Siuntiosta, Inkoosta ja Raaseporista. Keskustelua luotsasi Ira Hammerman.

Paneelissa nousi esiin Kuntaliiton toimitusjohtajan toteamus, että Suomessa on tällä hetkellä liikaa kuntia ja myös Länsi-Uudellamaalla kuntaliitokset ovat mahdollisia jo lähivuosina. Yhden panelistin mukaan kehitykseen kannattaa varautua ajoissa.

– On järkevää rakentaa yhteistyötä jo nyt, tutustua toisiimme ja löytää yhteisiä toimintatapoja. Silloin mahdollisiin kuntaliitoksiin ei lähdetä kylmiltään, keskustelussa todettiin.

Samalla korostettiin, ettei yksikään alueen kunnista halua jäädä pelkäksi pääkaupunkiseudun nukkumalähiöksi. Siksi katse on käännettävä vahvemmin talouskasvuun ja investointeihin. Kasvun keinoista pitää keskustella nykyistä selkeästi enemmän.

Globaali epävarmuus näkyy paikallisesti

Keskustelussa nousi esiin myös maailmanpolitiikan vaikutus paikallistasolle. Yksi panelisteista arvioi, että vihreän siirtymän investoinnit ovat tällä hetkellä aiempaa todennäköisempiä muun muassa geopoliittisen tilanteen kiristymisen vuoksi.

– Maailman tapahtumat vaikuttavat suoraan myös pieniin kuntiin, vaikka emme niihin itse voi vaikuttaa. Siksi meidän pitää olla valmiita reagoimaan nopeasti, paneelissa todettiin.

Nopean reagointikyvyn nähtiin muodostuvan kunnille jopa kilpailueduksi tulevaisuudessa.

Samalla muistutettiin, että Suomen tarvitsemat suuret uudistukset syntyvät käytännössä kunnissa.

– Jos kunnissa ei uskalleta tehdä rohkeita päätöksiä, ei Suomen suunta muutu, yksi panelisteista kiteytti.

Katse omiin vahvuuksiin ja konkreettisiin tekoihin

Keskustelussa korostui tarve siirtyä puheista tekoihin. Länsi-Uudenmaan kunnilla nähtiin olevan vahva perusta kasvulle, mutta sitä ei hyödynnetä riittävästi.

Ratkaisuksi esitettiin tiiviimpää yhteistyötä erityisesti kaavoituksessa ja yritysalueiden kehittämisessä. Kaikkea ei tarvitse tehdä jokaisessa kunnassa erikseen, vaan työnjakoa voidaan vahvistaa.

– Meidän kannattaa rakentaa vahvuuksiemme päälle, eikä tavoitella epärealistisia hankkeita, paneelissa linjattiin.

Yhteinen ääni puuttuu valtakunnan tasolla

Tilaisuudessa nostettiin esiin myös Länsi-Uudenmaan heikko näkyvyys valtakunnallisessa vaikuttamisessa. Panelistien mukaan alueen yhteistyötä pitäisi tiivistää myös suhteessa valtion suuntaan.

– Muilla alueilla viestitään aktiivisesti hallitukselle, mitä tarvitaan. Länsi-Uusimaa ei ole tässä onnistunut riittävästi. Meidän pitää vahvistaa yhteistä ääntämme, keskustelussa painotettiin.

Tilaisuuden yhteenvetona voidaan todeta, että Länsi-Uusimaan tulevaisuus ei ratkea yksittäisissä kunnissa, vaan yhteistyössä. Se vaatii avointa keskustelua ja rohkeita tekoja.