Henrik Wickström: Muutama ajatus Joddbölesta ja Blastrin hankkeesta

Miten näen Blastrin tulevaisuuden Joddbölen alueella?

Henkilökohtaisesti pidän vaikeana sanoa, mihin lopputulokseen hanke lopulta päättyy. Blastr tarvitsee viranomaisten luvat, rahoituksen ja paljon muuta ennen kuin projekti voi edetä. Maailmantilanteen epävarmuus vaikuttaa markkinoihin, ja se luonnollisesti vaikuttaa myös tähän hankkeeseen. Ei myöskään ole helppoa aloittaa tällainen projekti nollasta, erityisesti uudelle startup-yritykselle.

Siksi olen alusta asti suhtautunut asiaan pragmaattisesti, mutta pitänyt tärkeänä, että Inkoo hyväksyy asemakaavan. Nyt yhtiö voi jatkaa kehitystyötään ja kunta saa jo nyt taloudellisia resursseja kehittämiseen. Jos hanke ei toteudu, meillä on kuitenkin hyväksytty kaava, valmiita yritystontteja sekä suuri määrä selvityksiä, joista voimme hyötyä jatkossa. Voimme jo nyt hyödyntää Joddbölen kehitystä vaikutustyössämme esimerkiksi rantaradan, kantatie 51:n ja muiden Inkoon tarpeiden puolesta. Se hyödyttää meitä.

Tämä on myös syy siihen, miksi olen alusta asti halunnut, että Joddbölen alueesta rakennetaan yritysklusteri. Toivon, että voimme nyt keskittyä siihen vahvemmin. Toivon, että Fortum alkaa aktiivisesti markkinoida Joddbölen aluetta. Jos Blastrin hanke kaatuu, voimme hyödyntää kaiken sen materiaalin ja näkyvyyden, jota projekti on jo tähän mennessä tuottanut. Meidän täytyy kuitenkin nyt olla avoimia myös muille investoinneille alueelle, myös niille, jotka eivät liity Blastrin hankkeeseen.

Yksi mahdollinen skenaario on, että Blastr haluaa myydä eteenpäin kehittämänsä suunnitelmat. Myös tähän olemme varautuneet maankäyttösopimuksessa.

Yksi valtakunnallinen huomio: Suomen taloustilanne on erittäin huono. Meidän täytyy panostaa enemmän puolustukseen, ja rahat siihen on löydettävä jostain. Myös kuntien talous Suomessa, mukaan lukien Inkoon, on yhä heikommassa kunnossa. Jos Inkoo olisi itse kieltäytynyt yhdestä Suomen suurimmista investointimahdollisuuksista, olisimme menettäneet sen poliittisen luottamuksen, jota kipeästi tarvitsemme. Haluan, että Inkoolla on tulevaisuus. Tällä hetkellä talous näyttää, kuten todettua, huonolta. En halua, että Inkoolla käy niin, että kaikki ajetaan alas. Sama koskee koko Länsi-Uuttamaata, josta saamme jatkuvasti lukea, kuinka esimerkiksi sairaalapalveluja leikataan. Jos haluamme säilyttää palvelut, meidän täytyy kehittyä. Me olemme upea saaristokunta, ja uskon, että kestävä teollisuus voi hyvin olla osa tätä kokonaisuutta. Urbanisaatio etenee niin voimakkaasti, että jos haluamme edes säilyttää nykyisen palvelutason, tarvitsemme vahvaa kehitystä.

Hyväksymällä kaavan olemme osoittaneet, että Länsi-Uusimaa on kehityksen puolella. Joddbölen kehityksestä voimme jo nyt hyötyä muilla osa-alueilla. Haluan, että teemme niin – meillä on nyt valtava momentti päällä. Inkoo ei kuitenkaan saa rakentaa koko tulevaisuuttaan Blastrin hankkeen varaan.

Miten Blastrin hanke on hyödyttänyt Inkoota?

Kunta on saanut paljon näkyvyyttä, mikä on ollut Inkoolle etu. Olemme myös saaneet 100-prosenttisen rahoituksen kahteen vaaralliseen risteykseen Inkoossa, Satamatiehen ja Tähtelän tiehen. Tämä helpottaa kunnan taloutta. Blastrin hankkeen myötä olemme saaneet myötätuulta myös neuvotteluihin, jotka koskevat raideliikenteen kehittämistä Länsi-Uudellamaalla. Lisäksi yhteistyö hyvinvointialueen kanssa on parantunut hankkeen myötä.

Miten Inkoo voi yhdistyä hankkeen taakse?

Tämä on kenties tärkein kysymys. Kunta panostaa nyt aktiiviseen viestintään, ja toivon, että myös Blastr tekee niin. Avoimen ja jatkuvan tiedottamisen kautta voimme voittaa asukkaiden luottamuksen. Kiinnostus hanketta kohtaan on suurta, mutta on hyvä muistaa, että kunnassa on samalla monia muitakin ajankohtaisia asioita. Teen itse kaikkeni, jotta viestintä hankkeesta vahvistuisi.